Lounas tuli.

December 02, 2015  •  Leave a Comment

Ajan auton parkkihalliin, sisääntuloportilla sivupeilistä näkyy keltainen talo . Kuvausvieras arvontaa laittaessani ajattelin, "Olisi mukava jos alkuun vieraaksi sattuisi ihmisiä joita en entuudestaan tuntisi... ja olisi joltain itelleni tuntemattomalta alalta, semmoinen joka nyt ei ainakaan kirjottais ammatikseen". Noin ajattelin siksi ettei jännitys kasvais kohtuuttomaksi.

Ja mitäs ensimmäinen arpa kertoikaan, Arttu Laakkonen! Toimittaja, kirjoittaja, some- media-/markkinointi yrittäjä. Lisäksi yhteistä mediatyöläisen historiaa jo viime vuosikymmenen alkupuoliskolta SusirajaTV/Net ajoilta. Ideani kohdata ja kuvata valmistautumattomana ihmisiä pääsee siis koetukselle. Eipä siinä mitään, itsehän tämän virittelin. 

Laajassa kuvassa keskellä on Arttu. Kuvattuna lounaan jälkeen. Taustalla Sininen virta ja taidemuseo Onni. Mukana kuvassa myös pölyhiukkanen kameran kennolla. 

Arttu LaakkonenArttu Laakkonen




Takaisin parkkihalliin tai nyt jo tuohon keltaiseen taloon. Olimme Artun kanssa sopineet, että hiiviskelen Heilin toimitukseen hakemaan häntä puolen päivän aikaan. Eikä edes tarvinut kuin kerran murahataa ovella ja sermin takaa huikattiin tevehdystä. Orastava jännitys, joka oli syntynyt oman idean ja taitojen epäilemisen myötä ajomatkalla häipyi. Tuttu tunne, olen keikalla. Nyt vain lähtökohta ja tavoite ovat tyystin erit kuin ennen. Ikinä aikaisemmin, en ole tietoisesti mennyt tekemään kuvaajan hommia täysin valmistelematta. Täysin takki auki, katsotaan mitä tästä tulee. Ok, nyt tiesin kuka on vastassa ja tiedän hänen tekemisistää jotakin, mutta se samalla vaikeuttaa ilman ennakoitua näkokulmaa tilanteeseen menemisen.

Suuntasimme lounaalle Fobiaan. Lohikeittoa, ei en ottanut kuvaa ruuasta. Puitteet tosin olisivat olleet näyttävät lautasella olevan kalakeiton kuvaamiseen. Nyt oli jutustelun aika. Kaivanko kameran jo esiin ja kuvaan puhuvaa ja syövää miestä. Sitä palvelusta naureskelijoille en tee. Ei ole nättiä katsottavaa väli-ilmeet ruokailevan ihmisen kasvoilla, oli kyseessä komea Suomalainen nuori mies tahi missi. Jätän kuvauspaikan päättämisen tuonnemmaksi. 

Puhe siirtyi yrittämiseen, siihen ryhtymiseen ja haasteisiin. Olen itsekin jo useamman vuoden kiikkunut yrittäjäksi ryhtymisen valinnan vaa'alla. Tarkalla korvalla kuuntelin kokemuksia verkkosivuratkaisujen, viestinnän, markkinoinnin palvelujen ja sisällöntuotannon yrittäjän arjesta ja haasteista. Ja mies vielä pitää erityisen paljon työstään ja työilmapiiristä Karjalan Heilissäkin, joten vapaa-ajanongelimia ei pääse syntymään. Artusta henkii sama epätietoisuuden ja samalla oman tekemisen ilon yhdistelmä kuin monista muistakin mikroyrittäjistä. Epätietoisuus onnistumisesta ja ilo siitä että saa tehdä sitä mitä haluaa ja mistä tykkää. Aina ei kulje Strömsön henki yrittäjän kanssa, mutta laitetaan uudet potut pataan ja nikkaroidaan sitten jotain muuta uutta.

Lähikuvassa Arttu, lähempää tietty.. Vielä olisi kuulemma hyvät kelit istahtaa pakoputken päälle ja naama irvessä ajoviimasta kääntää kaksipyöräisen kaasukahvaa. 


Hyvinhän tämä hieman aiottua kahvitteluakin pidempi hetki sujui, ja Luakkone ymmärsi hyvin ajatukseni kohtaamisesta. Keskustelua, tarkkaileva kuvaaja pöydän toisella puolella ja täysin levällään oleva ajatus siitä mitä tulee. Ja lopuksi kuvaus. Kannusti mies minua vaan tekemään omaa juttua ja tarinaa.

Kohti valitsemaani kuvauspaikkaa kävellessämme, paljastin vielä tapaamisesta yhden ulottuvuuden. Jotta tulevat tapaamiseni olisivat vielä enemmän ennakoinnin ulkopuolella, pyydän kaikilta osallistuneilta palveluksen. Nimittäin he saavat valita kohtaamispaikan ja järjestää minulle yhden uuden tapaamisen. Arvottujen osallistujien jälkeen siis minulla ei ole itselläni enää mitään arpaa kohdattaviin ihmisiin. Saavun paikalle kamerani kanssa ja todellakin näen vasta paikan päällä ketä kuvaan, ja keneen hiukan tutustun. Jänskättää.

Vielä ei näkynyt Venäläisiä turisteja joukoin torilla, ehkä he saapuvat hiukan myöhemmin lumen tuomana piristämään seudun matkailutaloutta. Nyt torin laidan kaaren edustan valloitti Arttu. Ei montaa ruutua tarvittu kun oli valmista. Kiitos Arttu lounaasta.

Seuraava kohtaamista odottelemaan.

 


Comments

No comments posted.
Loading...

Archive
January February March April May June July August September October November (1) December (4)
January February March (2) April May June July (1) August September October November December
January February March April May June July August September October November December